Ajasta osa I
(Keskusteluja Jumalan kanssa II, Neale Donald Walsch)
Neale pyytää Jumalaa kertomaan ajasta, mitä se on...Ja Jumala vastaa seuraavalla tavalla:
- Aikaa ei ole. Kaikki on olemassa yhtaikaa. Kaikki tapahtumat tapahtuvat samanaikaisesti. Kun tätä kirjaa kirjoitetaan, se on jo kirjoitettu. Sieltä sinä saat kaiken tämän tiedon - kirjasta joka on jo olemassa. Sinä vain annat sille muodon. Sitä tarkoittaa sanonta: "Olen vastannut jo ennen kuin kysyt".
Walsch: Kuullostaa mielenkiintoiselta, mutta esoteeriselta. Voidaanko sitä soveltaa todelliseen elämään?
- Kun todella ymmärrät aikaa, voit elää paljon rauhallisemmin suhteellisessa todellisuudessasi, jossa aika koetaan liikkeeksi, jatkuvaksi virraksi pikemminkin kuin vakioksi.
Sinä liikut, ei aika. Ajalla ei ole liikettä lainkaan. On vain yksi hetki. Jollakin tasolla ymmärrät sen syvällisesti. Se on syynä siihen, että kun tapahtuu jotakin todella merkittävää sanotaan usein että "aika seisahtuu". Niin se tekeekin. Ja kun sinä itse seisahdut, koet usein jonkin elämää määrittävän kokemuksen.
Walsch: Tätä on niin vaikea uskoa. Kuinka se voi olla mahdollista?
- Tiedän tieteenne on jo osoittaneet sen matemaattisesti. Kaavat osoittavat, että jos menee avaruusaluksella tarpeeksi kovaa, voi kääntyä takaisin ja katsella omaa lähtöään. Se osoittaa että aika ei ole liikettä vaan kenttä jossa sinä liikut.
Mielestänne vuosi muodostuu 365 "päivästä". Mutta mikä on päivä? Olette päättäneet, että päivä on se aika, jonka maan kierros akselinsa ympäri kestää. Mistä te tiedätte että se on kiertänyt akselinsa ympäri? Olette valinneet kiintopisteen taivaalta - auringon. Sanotte että päivä on se aika, joka maalta kuluu akselinsa ympäri kiertämiseen aurinkoon nähden. Olette jakaneet päivän 24 tuntii - taas aivan mielivaltaisesti. Sanotte, että tunnissa on 60 pienempää yksikkö, minuuttia - ja että jokaisessa niissä on vielä 60 pienempää yksikkö, sekuntti.
Keksitte myös, että maa ei ainoastaan pyörinyt, vaan myös lensi auringon ympäri. Laskitte, että maa ehti pyörähtää akselinsa ympäri 365 kertaa kiertäessään auringon. Tästä tuli vuosi. Myös vuosi piti jakaa pienempiin yksiköihin, tuli kuukausi ja viikko. Harmi kyllä, ette onnistuneet saamaan jokaiseen kuukauteen yhtä monta päivää, vaan joissakin kuukausissa on enemmän päiviä. Kaikkien näiden summaksi tuli se, että jäi "ylimääräistä aikaa", ja siksi tehtiin karkausvuosi.
Aika ei etene, vaan kappaleet kulkevat halki staattisen kentän jote te sanotte avaruudeksi. Aika on vain teidän tapanne mitata liikettä. Tiedemiehet ymmärtävät tämän yhteyden ja puhuvat siksi aika-avaruusjatkumosta. Aika on mielen keksintö, suhteellinen käsite. Aika oli sitä mitä oli, suhteessa siihen avaruuteen joka oli olemassa kappaleiden välillä.
Ihmissuhteista
(vapaasti lainattu Neale Donald Walschin kirjasta Keskusteluja Jumalan kanssa I)
Ihmissuhteet ovat pyhiä, koska niissä on elämän suurin tilaisuus - itse asiassa ainoa tilaisuus - luoda ja tuottaa itsensä korkeimman käsitteellisen muodon kokemus.
Ihmiset ovat kuitenkin kadottaneet tiedon ihmissuhteiden tarkoituksesta. Kun ette näe toisianne pyhinä sieluina pyhällä matkalla, ette näe myöskään sitä tarkoitusta ja syytä, joka on jokaisen ihmissuhteen takana.
Ensimmäinen ihmissuhde pitää aina solmia oman itsensä kanssa. On opittava rakastamaan ja kunnioittamaan itseään. On opittava pitämään itseään arvollisena. Vasta sitten voi pitää toisiakin arvollisena. On pidettävä itseään siunattuna ennen kuin voi pitää toista siunattuna. On tiedettävä olevansa pyhä, ennen kuin voi tunnustaa pyhyyden toisissa ihmisissä.
Joissakin uskonnoissa kehoitetaan tunnustamaan toinen ihminen pyhäksi ennen itseänne. Sen tehtyänne, jossain vaiheessa, se alkaa kaivelemaan teitä. Ette kestä ajatusta, että joku olisi pyhempi. Siksi te vähän aikaa sellaista ihmistä
kunnioitettuanne naulitsette hänet ristiin. Olette tavalla tai toisella ristiinnaulinneet kaikki opettajanne, ette te ole tehneet niin sitä varten, että he ovat olleet teitä pyhempiä, vaan siksi, että te itse olette tehneet heistä itseänne pyhempiä.
Jokainen opettaja on tullut kertomaan samaa asiaa: jokainen ihminen on yhtä pyhä kuin hekin.
Sitä viestiä te ette ole kuulleet, sitä totuutta ette ole halunneet hyväksyä. Ja siksi ette voi koskaan todella puhtaasti rakastaa toisianne. Ette ole milloinkaan todella puhtaasti rakastaneet omaa itseänne.
Minä sanon teille: keskittykää itseenne nyt ja aina. Tarkastelkaa mitä olette, teette ja saatte, sensijaan että tarkastelisitte muita.
Ette löydä pelastusta toisen ihmisen toimista vaan omasta itsestänne.
Kuolemasta ja menetyksestä
Kirjasarjan kolmannessa osassa Neale kyselee Jumalalta seuraavaa:
Annahan kun selvitän itselleni. Väitätkö että sielut voivat palata "kuolleista" henkinä tai fyysisessä muodossa, jos niin haluavat? Jos näin on, miksi useammat eivät ole tehneet niin? Miksi sellaisesta ei kuulu joka päivä? Sehän olisi kansainvälinen kohu-uutinen.
- Monet tekevät niin henkimuodossa. Kovin monet eivät halua palata ruumiiseensa. Vaikka se on mahdollista, sielut eivät sitä halua palata samanlaiseen fyysiseen muotoon kuin aikaisemmin. Jos sielu päättää palata ruumiiseen, se valitsee melkein aina toisen, erilaisen ruumiin. Sillä tavalla se aloittaa alusta ja kokee uusia muistumia ja ryhtyy uusiin seikkailuihin. Tavallisesti sielut lähtevät, koska ovat saaneet asiansa loppuun. Ne ovat saaneet tehdyksi sen, mitä tulivat ruumiiseen tekemään, saaneet tavoittelemansa kokemuksen.
N: Entä ihmiset, jotka kuolevat vahingossa, jossain onnettomuudessa? Ovatko hekin saaneet kokemuksensa loppuun, vain onko se jäänyt heiltä "kesken"?
- Kuvitteletko sinä vieläkin että ihmiset kuolevat vahingossa?
N: Tarkoitatko että asia ei olekaan niin?
- Maailmankaikkeudessa ei mikään tapahdu vahingossa. Ei ole olemassa "onnettomuuksia" eikä myöskään "sattumaa".
N: Jos voisin saada itseni vakuuttumaan, että niin on, en enää ikinä surisi vainajia.
- Kaikkein viimeiseksi he toivoisivat sinun surevan. Jos tietäisit missä he ovat ja että he ovat siellä oman korkeimman valintansa takia, riemuitsisit heidän lähdöstään. Jos kokisit sen, mitä nimitän kuoleman jälkeiseksi elämäksi ja kokisit korkeimman ajatuksesi itsestäsi ja Jumalasta, hymyilisit leveästi heidän hautajaisissaan ja antaisit ilon täyttää sydämesi.
N: Me itkemme hautajaisissa menetystämme. Olemme surullisia kun tiedämme, ettemme tapaa vainajaa enää, emme voi halata emmekä koskettaa emmekä olla rakkaan ihmisen seurassa.
- Se onkin paikallaan. Se tekee kunniaa rakkaudellenne ja rakkaillenne. Silti tämä suru olisi lyhyt, jos tietäisitte, kuinka suuri todellisuus ja ihmeelliset kokemukset odottavat poistuvaa riemukasta sielua.
Hypätäänpä välillä arkielämään ja puhutaan vallasta ja politiikasta...
Neale aloittaa: Meidän yhteiskuntamme laithan heijastavat sitä mitä me olemme! Niissä sanotaan "Tälläistä on täällä Yhdysvalloissa. Tälläisiä me Yhdysvaltojen kansalaiset olemme".
Ehkä parhaassa tapauksessa niin onkin, mutta paljon useammin teidän lakinne ovat julistuksia siitä, mitä teidän vallanpitäjien mielestä pitäisi olla vaikka ette sitä ole.
Neale: Harvalukuinen eliitti neuvoo lalin kautta tietämättömiä massoja. Mitä pahaa siinä on? Jos joukossamme on hyviä ja nerokkaita ihmisiä, jotka haluavat huolehtia yhteiskunnan ja maailman ongelmista ja ehdottaa niihin ratkaisuja, niin eikö se ole eduksi kaikille?
Se riippuu heidän vaikuttumistaan ja selkeydestään. Yleensä mikään muu ei ole eduksi "massoille" kuin se, että ne saavat itse hallita itseään.
Sehän on anarkiaa. Ei se ole milloinkaan toiminut.
Ei kukaan voi kasvaa ja avartua, jos hallitus on koko ajan komentamassa.
Voidaanhan väittää että hallitus - ja sillä tarkoitan lakia jonka välityksellä olemme päättäneet hallita itseämme - on heijastuma yhteiskunnan suuruudesta (tai sen puutteesta) ja että suuri yhteiskunta säätää suuria lakeja.
Ja hyvin usein harvoja. Suurissa yhteiskunnissa ei tarvita paljon lakeja
Yhteiskunnat joissa ei ole lakeja, ovat primitiivisiä ja voimakkain voittaa. Lait ovat ihmisten yritystä tasoittaa peliä, taata, että se mikä on oikein tapahtuu heikkoudesta tai voimasta riippumatta. Kuinka voisimme elää ilman yhteisiä käyttäytymissääntöjä?
En ehdotakaan, ettei olisi käyttäytymissääntöjä eikä sopimuksia. Ehdotan, että teidän sopimuksenne ja sääntönne voisivat perustua korkeampaan ymmärrätämykseen ja oman edun laajempaan määrittelyyn. Useissa laeissa puhutaan itse asiassa siitä, mikä on teidän vallanpitäjienne edun mukaista. Katsotaan esimerkkiä. Tupakoimista.
Nykyinen laki sanoo, ettei tiettyä kasvia, hamppua, saa kasvattaa eikä käyttää, koska hallitus sanoo ettei se ole teille hyväksi. Silti sama hallitus väittää, että on täysin hyväksyttävää käyttää toista kasvia, tupakkaa, ei siksi että se olisi teille hyväksi (itse asiassa hallituskin myöntää että siitä on haittaa), vaan oletettavasti siksi, että niin on aina tehty.
Toinen syy, että toinen hyväksytään ja toista ei, ei liity millään tavalla terveyteen. Se liittyy talouselämään. Ja samalla valtaan. Teidän lakinne ei heijasta sitä, mitä se haluaa olla, vaan sitä kenellä on valta.
Keskusteluja Jumalan kanssa 3:ssa, Neale kiittää Jumalaa siitä, että hän on saapunut tämän elämään. Ja Jumala vastaa...
Rakkaat olennot - olen aina ollut sydämissänne. Olen iloinen, että nyt tosiaan tunnette läsnäoloni. Olen aina ollut teidän kanssanne. En ole koskaan jättänyt teitä. Minä olen te, ja te olette minä, emmekä me koskaan eroa, emme koskaan, sillä se ei ole mahdollista.
Neale: Siitä huolimatta tunnen oloni toisinaan hirvittävän yksinäiseksi. Joskus tuntuu, että taistelen ypöyksin.
Se johtuu siitä, että olet jättänyt minut, lapseni. Olet torjunut tietoisuutesi minusta. Silloin kun olet minusta tietoinen, et ole milloinkaan yksin.
Neale: Kuinka voin pysytellä tässä tietoisuuden tilassa?
Saata tietoisuutesi toisten tietoon. Ei saarnaamalla vaan esimerkin kautta. Ole se rakkauden lähde, joka minä olen kaikkien muiden elämässä. Sen, minkä annat toisille, annat itsellesi, sillä meitä on vain yksi.
Neale: Kiitos. Niin, olet sanonut samaa ennenkin. Ole lähde. Olet sanonut, että jos haluaa kokea jotakin itse, on oltava sen lähde toisten elämässä.
Niin. Se on suuri salaisuus. Tämä on pyhä viisaus. Tee muille niin kuin haluat itsellesi tehtävän. Kaikki teidän ongelmanne, ristiriitanne, kaikki vaikeutenne elämän luomisessa rauhan ja ilon planeetallenne perustuvat siihen, että ette ymmärrä tätä yksinkertaista ohjetta ja noudata sitä.
Vuorossa keskustelua seksistä
Walsch kyselee keskusteluja Jumalan kanssa 2, miten meidän pitäisi suhtautua seksiin?
Jumala vastaa; Ei ainakaan häpeillen. Eikä syyllisyyttä tai pelkoa tuntie. Häpeä ei ole hyve, syyllisyys ei ole hyvyyttä eikä pelko kunniaa.
Ei myöskään himokkaasti, sillä himo ei ole intohimoa; eikä välinpitämättömästi, sillä välinpitämättömyys ei ole vapautta; eikä aggressiivisesti, sillä aggressiivisuus ei ole innokkutta. Eikä seksiin pidä suhtautua vallan tai sortamisen näkökulmasta, sillä niillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä.
Mutta voiko seksiä käyttää yksinkertaisesti oman henkilökohtaisen tyydytyksen hankkimiseen? Vastaus on yllättävää kyllä myönteinen, sillä "henkilökohtainen tyydytys" on vain toinen sana itsensä rakastamiselle. Tämä asia on vuosien mittaan saanut huonon maineen, ja juuri siksi seksiin liittyy niin paljon syyllisyyttä. Teitähän kielletään käyttämästä tyydytykseen sellaista, mikä on äärimmäisen tyydytystä tuottavaa. Tajuatte itsekin, että se on ristiriitaista, mutta ette osaa tehdä siitä kunnon johtopäätöksiä. Päätätte siksi, että tilanne korjaantuu, jos tunnette syyllisyyttä.
Tilanne on melkein sama kuin kuuluisan laulajan, joka ansaitsee miljoonia. Kun häneltä kysytään hänen menestyksestään, hän sanoo " tunnen melkein syyllisyyttä, kun pidän työstäni niin paljon". Rahapalkkaa ei siis saisi maksaa, jos pitää siitä mitä tekee. Useimmat ihmiset ansaitsevat rahaa tekemällä työtä, jota he inhoavat - tai ainakin kovaa työtä, ei mitään loputonta iloa.
Viesti siis kuuluu, jos suhtaudut johonkin kielteisesti, saat nauttia siitä!
Ihmiset käyttävät siis syyyllisyyttä halutessaan kokea pahaa oloa jostain sellaisesta, joka on tuottanut hyvää oloa. Sillä tavoin te kuvittelette pääsevänne sovintoon Jumalan kanssa, te nimittäin luulette, ettei Jumala halua teidän tuntevan oloanne hyväksi mistään. Ei ainakaan seksistä!
No tässä teille hyvä uutinen, seksistä saa nauttia. Saa myös rakastaa itseään.
Älkää kuitenkaan valitko seksiä rakkauden sijasta vaan sen kaunistukseksi. En myöskään tarkoita oman tyydytyksen hankkimisesta toisten kustannuksella. Seksistä nauttiminen ei tarkoita toisten tarpeiden huomiotta jättämisestä, mutta ei elämän myöskään pitäisi olla omien tarpeiden huomiotta jättämistä. Suo itsellesi mielihyvää, niin sinulta liikenee mielihyvää toisillekin annettavaksi.
Minulle on opetettu, ettei aina voi saada mitä haluaa - Jumala ei anna meille sitä, jos se ei ole etumme mukaista.
- Niin ihmiset sanovat, kun he yrittävät estää toista pettymästä johonkin tiettyyn lopputulokseen. Meidän täytyy ensimmäiseksi selkiyttää suhteemme. Minä en "anna" sinulle mitään, vaan itse kutsut kaiken esiin. Toiseksi minä en arvio mitä kutsut. En sano asioita "hyviksi" tai "huonoiksi". Sinä olet luova olento - Jumalan kaltainen. Saat kaiken minkä päätät valita. Et kuitenkaan saa yhtään mitään, jos haluat "liikaa".
Tiedän, sanoit että haluaminen karkottaa kohteen kauemmaksi. Ja koska ajatukset ovat luovia ja haluamisen ajatus on totuuden julistus, jonka maailmankaikkeus eläämäni toteuttaa.
- Tismalleen, sinä alat oppia. Heti kun sanot, että haluat jotakin, maailmankaikkeus toteaa, että niinhän sinä haluat ja antaa sinulle sen - haluamisen kokemuksen. Minä tuotan sen minkä sinä kutsut esiin. Sinä kutsut esiin täsmälleen sen mitä ajattelet, tunnet ja sanot. Niin yksinkertaista se on.
Mutta miksi kestää niin kauan luoda valitsemani?
- Useastakin syystä, siksi ettet usko että saat mitä haluat, ettet tiedä mitä haluat. Siksi että yrität miettiä mikä on sinulle "parasta". Siksi että haluat takuun siitä että kaikki valintasi ovat "hyviä". Ja siksi että muutat alinomaan mieltäsi.
Minun ei siis pitäisi yrittää miettiä mikä minulle on parasta?
- "Paras" on aina suhteellinen ilmaus, joka on riippuvainen monesta eri muuttujasta. Se tekee valitsemisen hyvin vaikeaksi. Päätöksiä tehtäessä pitäisi olla vain yksi kriteeri: tukeeko tämä valinta sitä kuka minä olen? Koko elämä pitäisi olla sellaista ilmausta. Ja itse asiassa se on. Sitä ilmaisee itseään joko sattuman tai oman valintansa kautta. Valintaan perustuva tieto on tietoista toimintaa. Sattumaan perustuva on pelkkä tiedostamaton reaktio.
Reaktio on teko, joka on tehty ennenkin. Reagoidessaan ihminen arvioi syöttötiedot, etsii muistista saman tai samankaltaisen tapahtuma ja toimii samalla tavalla kuin ennenkin.
Sielu haluaa sinun etsivän "muististaan" aineistoa nähdäksesi, kuinka voit luoda todella aidon kokemuksen itsestäsi nykyhetkessä. Kun yrität miettiä, mikä on sinulle "parasta", tuhlaat aikaasi. Kuuntele sieluasi, joka viisaudessaan tietää, että se mitä koet tällä hetkellä, on Jumala lähettänyt sinulle ennen kuin sinulla on ollut siitä minkäänlaista tietoista käsitystä. Se on matkalla luoksesi jo silloin kun ryhdyt etsimään sitä - minä vastaan jo ennen kuin kysyt. Jokainen nykyhetki on suuremmoinen lahja Jumalalta.
Muista tämä, sielu luo, mieli reagoi.
Sielu etsii intuitiivisesti täydellisiä olosuhteita väärien ajatusten parantamiseen ja antaa sinulle oikean kokemuksen siitä kuka todella olet. Sielun pyrkimyksenä on tuntea itsensä kokemuksellisesti - ja tuntea siten minut. Sielu ymmärtää että sinä ja minä olemme yhtä, vaikka mieli kieltää ja ruumis toimii kiellon perusteella. Siksi suurten päätösten edellä vapaudu mielestäsi ja tutkiskele sen sijaan sieluasi. Sielu ymmärtää sen mitä mieli ei käsitä.
(Palaan vielä takaisin aiheeseen työ ja tekeminen. Samaa aihetta käsittellään vanhoissakin teksteissä. Vapaasti lyhyntäen kjk s 215-217)
Walsch kyselee eikö ihminen voi tehdä työkseen mitä haluaa, ansaita ja olla onnellinen. Jumala vastaa:
Sen kun teet sen mistä pidät. Älä tee mitään muuta. Sinulla on kovin vähän aikaa. Kuinka voit ajatella että tuhlaisit hetkeäkään tekemällä jotain epämiellyttävää elantosi eteen. Millaista elämää sellainen on? Ei se mitään elämää ole, kuolemista se on.
Jos sanot: " mutta minulla on huollettavia, pikku suita ruokittavana.." minä vastaan: Jos haluat että elämäsi on ruumiin tekoja, et ymmärrä miksi olet tullut luokseni. Tee edes jotain mikä sinua miellyttää - se kertoo siitä kuka olet.
Asioiden todellisessa järjestyksessä ei tehdä jotakin, jotta oltaisiin onnellisia, vaan ensin ollaan onnellisia ja sitten tehdään sen seurauksena jotakin. Elämäsi ei ole siis sitä, mitä ruumiisi tekee, vaan ruumiisi teot heijastavat sitä, mitä elämäsi on.
Vaikka et tiedä mitään muuta, tiedä tämä: Sinulla on oikeus olla iloinen oli lapsia tai ei, oli puoliso tai ei. Etsi iloa, ja saat iloisen perheen kokonaan riippumatta siitä kuinka paljon rahaa ansaitset tai et ansaitse.
Elämäntyösi ilmaisee sitä mitä olet. Jos niin ei ole, miksi teet sitä? Kuvitteletko että sinun on pakko? Ei sinun ole pakko tehdä yhtään mitään.
Jos haluat "elättää perheesi, vaikka mikä olisi ja uhrata oman onnesikin sen eteen" rakasta työtäsi, koska se helpottaa oman minäsi toteuttamista.
Jos "inhoat työtäsi mutta haluat tehdä velvollisuutesi sellaisena kuin sen näet", rakasta työtäsi, sillä se tukee minäkäsitystäsi.
Kaikki voivat rakastaa kaikkea heti kun ymmärtävät mitä tekevät ja miksi.
Kukaan ei tee mitään mitä ei halua tehdä.
10 sitoumusta
Jatkoa edelliseen
4. Kunnioitat äitiäsi ja isääsi ja tiedät olevasi Jumalan poika. Kunnioitat isä/äitijumalaa kaikessa mitä sanot ja teet. Ja niin kuin kunnioitat äiti/isäjumalaa ja isääsi ja äitiäsi maan päällä (sillä he ovat lahjoittaneet sinulle elämän), samoin sinun on kunnioitettava kaikkia.
5. Tiedät löytäneesi Jumalan kun huomaat ettet halua murhata (toisin sanoen tappaa ehdoin tahdoin ilman mitään syytä). Koska ymmärrät ettet voi lopettaa toisen ihmisen elämää missään olosuhteissa (elämä on ikuinen), et myöskään halua lopettaa yhtään yksittäistä inkarnaatiota etkä muuttaa elämänvoimaa muodosta toiseen ilman erityisen pyhää syytä. Elämää kohtaan tuntemasi uusi kunnioitus saa sinut kunnioittamaan kaikkia elämänmuotoja - myös kasveja, puita ja eläimiä - ja kajoamaan niihin vain silloin kun se tapahtuu korkeimman hyvän nimessä. Ja nämä muutkin merkit minä lähetän sinulle niin että tiedät kulkevasi oikeaa tietä:
6. Et likaa rakkauden puhtautta epärehellisyydellä etkä petoksella, sillä se on haureutta. Lupaan, että et lankea tähän kun olet löytänyt Jumalan.
7. Et ota mitään mikä ei ole sinun omaasi etkä petä, juonittele etkä aiheuta vahinkoa toiselle saadaksesi jotakin, silllä sellainen on varastamista. Lupaan että et varasta kun olet löytänyt Jumalan.
Et myöskään...
8. puhu totuuden vastaisesti ja siten anna väärää todistusta.
9. himoitse lähimmäisesi puolisoa, sillä miksi haluaisit juuri lähimmäisesi puolison, kun tiedät että kaikki ovat sinun puolisosi?
10. himoitse lähimmäisesi tavaroita, sillä miksi haluaisit juuri lähimmäisesi tavaroita, kun kerran tiedät että kaikki voi olla sinun ja että kaikki sinun tavarasi kuuluvat koko maailmalle?
Tiedät löytäneesi tien Jumalan luo kun ymmärrät nämä asiat. Minä lupaan, ettei kukaan, joka tosissaan etsii Jumalaa, enää tee sellaista. Nämä ovat teidän vapautenne, eivät rajoituksenne. Nämä ovat minun sitoumukseni, eivät käskyni. Sillä Jumala ei määrää siitä minkä on luonut. Jumala vain sanoo lapsilleen, tästä tiedätte tulleenne kotiin.
Ensimmäiset 10 sitoumusta
- Mikä on oikea tie Jumalan luo? Käykö se luopimisen ja kieltäytymisen kautta, niin kuin jotkut joogit uskovat? Ansaitsemmeko pääsyn taivaaseen "olemalla hyviä", niin kuin monissa uskonnoissa opetetaan? Vai olemmeko vapaita toimimaan halumme mukaan ja rikkomaan piittaamattomasti kaikkia sääntöjä? Kuinka asia on? Perinteiset arvot vai mielen mukaan muuttuvat periaatteet?
Sinulla on kova tarve kallistua jompaankumpaan suuntaan...eivätkö kaikki mahdollisuudet voisi olla olemassa samanaikaisesti?
- En tiedä. Sitä vartenhan minä kysyn sinulta
Siinä tapauksessa vastaan niin, että pystyt mahdollisimman hyvin ymmärtämään mitä sanon, vaikka sanonkin että vastaus on omassa sisimmässäsi. Jokainen sydän, joka vilpittömästi kysyy tietä Jumalan luo, saa opastusta. Tulkaa minun luokseni sydämen, ei mielen kautta. Mielestänne te ette minua löydä. Voidaksenne todella tuntea Jumalan teidän täytyy astua mielen ulkopuolelle. Kysymyksesi kaipaa kuitenkin vastausta, enkä aio väistää sitä. Se mitä aion sanoa, hätkähdyttää sinua ja loukkaa monia. Kymmentä käskyä ei ole olemassakaan.
- Hyvä Jumala, eikö?
Ei, ketä minä käskisin?Itseänikö? Mihin sellaisia käskyjä tarvittaisiin? Se, mitä minä haluan, on. Jos minä jakelisin käskyjä, eikö niitä noudatettaisi poikkeuksetta? Kuinka minä voisin toivoa jotakin niin kovasti, että peräti antaisin siitä komennon, ja jäädä katsomaan kun sitä ei noudateta? Millainen kuningas niin tekisi? Millainen hallitsija sellainen olisi? Minä kuitenkin sanon, etten ole kuningas enkä hallitsija. Olen luoja. Luoja ei hallitse, vaan ainoastaan luo, luo ja luo.
Olen luonut sinua ja siunannut sinut omaksi kuvakseni ja kaltaisekseni ja olen antanut muutamia lupauksia ja tehnyt sitoumuksia.
Olet Mooseksen tavoin vilpitön kilvoittelija. Jumalan sana ei ollut käsky vaan sopimus ja nämä olivat sen kymmenen sitoumusta.
Tiedät että olet lähtenyt Jumalan tielle ja että olet löytänyt Jumalan, kun näet nämä muutokset itsessäsi.
1. Rakastat Jumalaa kaikesta sydämestäsi, koko mielelläsi ja sielullasi, ei muita Jumalia ole. Et enää palvo ihmisen rakkautta, menestystä, rahaa tai valtaa etkä niiden vertauskuvia. Jätät ne syrjään niin kuin lapsi lelunsa, ei siksi etteivät ne ole huomion arvoisia, vaan siksi että olet kasvanut niistä ulos.
2. Et käytä Jumalan nimeä turhaan. Ymmärrät sanojen ja ajatusten voiman, eikä sinulle tule mieleenkään käyttää Jumalan nimeä jumalattomasti. Et käytä minun nimeäni turhaan, koska et psyty siihen, sillä minun nimeääni - suurta - "minä olen" - ei voi käyttää turhaan(toisin sanoen ilman tulosta).
3. Muistat pitää yhden päivän erillään minua varten ja pyhittää sen. Tämä siksi ette liian kauan viivy harhojesi keskellä, vaan rupeat muistamaan kuka ja mitä olet. Sitten voitkin tehdä jokaisesta päivästä ja hetkestä pyhän.
Työstä ja elannosta
(Kjk sivu 199-206 vapaasti lyhentäen)
Walsch kysyy?
Miksi en voi tehdä elämälläni mitä todella haluan ja silti ansaita elantoni?
- Mitä, tarkoitatko että tosiaan haluat pitää hauskaa ja silti ansaita elantosi? Herätys, hyvä ystävä!
Mitä...?
- Laskin vain leikkiä - luin nimittäin ajatuksiasi. Niinhän sinä olet ajatellut.
Sellainen on minun kokemukseni.
- Niin, olemme käyneet tämän saman asian läpi moneen kertaan. Ne jotka ansaitsevat elantonsa tekemällä mieleistään työtä eivät luovuta. He eivät anna periksi. He uhmaavat elämää saadakseen tehdä mieleistään työtä. On kuitenkin tuotava esiin toinenkin tekijä, sillä sitä ihmiset eivät ymmärä, kun elämäntyöstä puhutaan.
Mikä se on?
- Olemisen ja tekemisen välillä on ero, ja useimmat painottavat jälkimmäistä.
Eikö niin pitäisi tehdä?
- Asiaan ei liity minkäänlaista "pitämistä" tai "ei pitämistä". On vain se mitä ihminen päättää tehdä ja miten se toteutetaan. Jos valitsee rauhan, ilon ja rakkauden, Jumalan kohtaamisen, perimmäisen tiedon, syvän ymmärryksen, sitä ei juurikaan saa tekemällä. Toisin sanoen, jos valitsee sielun kehittämisen tien, sitä ei saa aikaan maallisella ja ruumiillisella touhuamisella. Tekeminen on ruumiin toimintaa. Oleminen on sielun toimintaa. Ruumis tekee koko ajan jotakin. Sielu on aina. Se on sitä mitä on riippumatta ruumiin toiminnasta, ei sen takia mitä ruumis tekee. Sielu ei välitä siitä, mitä teet elääksesi, etkä välitä sinäkään, sitten kun elämäsi on ohi. Sielusi välittää vain siitä, mitä olet silloin kun teet mitä teet. Olemisen tilaan sielu pyrkii, ei tekemisen.
Kuulostaa kovin syvälliseltä, mutta miten se liitty minun uraani? Yritän keksiä keinoa selviytyä hengissä, elättää itseni ja perheeni, tekemällä jotakin sellaista mistä pidän.
- Kokeile olla sellainen kuin haluat olla.
Mitä tarkoitat?
- Jotkut ansaitsevat paljon rahaa tekemälllä sitä mitä tekevät, toiset eivät onnistu - ja he tekevät samaa. Mikä siinä sitten on erona?
Jotkut ovat taitavampia kuin toiset
- Totta sekin. Mutta jos ajatellaan kahta taidoltaan samantasoista, toinen menestyy toista paremmin...mistä se johtuu?
Paikasta.
- Miten niin paikasta?
Joku on joskus sanonut, että uuteen liikeyritykseen ryhdyttäessä on harkittava kolmea asiaa: sijaintia, sijaintia ja sijaintia.
- Toisin sanoen ei pitäisi kysyä "mitä aiot tehdä" vaan "missä aiot olla"?
Niin juuri.
- Kuullostaa samalta kuin vastaus minunkin kysymykseeni. Sielu on kiinnostunut vain siitä, missä sinä aiot olla. Oletko paikassa jonka nimi on pelko, vai paikassa jonka nimi on rakkaus? Et ole tällä planeetalla tuottaaksesi mitään ruumiisi avulla. Olet täällä tuottaaksesi jotakin sielusi avulla. Ruumis on pelkästään työkalu. Minä en suinkaan huolehdi sinun maallisesta menestyksestäsi, sinä siitä huolehdit. On totta, että kun saavuttaa tietyn, pitempiaikaisen olemisen tilan on hyvin vaikeaa välttää menestymistä maailmassa. Silti ei pidä huolehtia toimeentulosta. Todelliset mestarit ovat niitä, jotka ovat päättäneet luoda elämän pelkän elämisen sijasta.
Walsch:
- Hetkinen, kuka tässä paholaiseksi pyrkii?
Jumalan vastaus:
- Sinä! Te kaikki! Olette peräti luoneet uskontoja, joissa sanotaan, että olette siinneet synnistä ja että olette syntisiä syntymästänne, jotta vakuuttuisitte omasta pahuudestanne. Jos minä sanoisin, että te olette syntyisin Jumalasta ja että te olette puhtaita Jumalia ja Jumalattaria syntymästänne asti, että te olette puhdas rakkaus, torjuisitte ajatukseni.
Koko elämänne ajan te uskottelette itsellenne että olette pahoja ja kaikki mitä haluatte on pahaa. Seksi on pahaa, raha on pahaa, ilo on pahaa, valta on pahaa. Jotkut uskonnot väittävät että jopa tanssiminen, musiikki ja elämästä nauttiminen on pahasta. Kohta te uskotte että hymyileminen, nauraminen ja rakastaminenkin on pahoja asioita.
Ei ei, ystävä hyvä, monista asioista teidän käsitykset ovat sekavia, mutta yhdestä asiasta olette varmoja, te ja se mitä eniten haluatte on pahaa. Tuomittuanne ensin itsenne tällä tavalla olette päättäneet, että teidän tehtävänne on tulla paremmiksi.
No, ei siinä mitään pahaa sinänsä ole, tavoitehan on loppujen lopuksi sama. On vain olemassa nopeampi ja lyhyempi tie.
- Mikä se on?
- Se että viipymättä hyväksytte sen keitä ja mitä olette ja osoitatte sen. Niin Jeesus teki. Se oli myös Buddhan tie, Krishnan tie. Jokaisen mestarin tie joka on maan päällä kulkenut.
Jokaisella mestarilla on ollut sama sanoma: se mitä minä olen, olette tekin. Sen minkä minä voin tehdä, tekin voitte tehdä.
Miksi maailma on tällainen?
Tämä on yleisin kaikista ihmisen Jumalalle esittämistä kysymyksistä. Tavallisesti kysymys muotoillaan tähän tapaan: Jos Jumala on täydellisyys ja rakkaus, miksi hän sitten on luonut taudit ja nälänhädän, sodan ja maanjäristykset, syvät henkilökohtaiset pettymykset ja maailmanlaajuiset onnettomuudet.
Kysymyksestäsi voisi päätellä, että katsot minun valitsevan nämä tapaukset ja että mielestäsi niiden tapahtuminen on minun tahtoni aiheuttamaa. Minä en kuitenkaan pane niitä tapahtumaan tahdollani, seuraan vain kun sinä teet niin. Minä en yritä estää niitä, koska se olisi puuttumista sinun tahtoosi. Se puolestaan riistäisi sinulta Jumalan kokemisen, jonka sinä ja minä olemme yhdessä päättäneet kokea.
Älä siksi tuomitse kaikkea mitä sanot pahaksi. Mieti pikimminkin mitä pidät pahana ja mitä, jos mitään, haluaisit tehdä sen muuttamiseksi. Mieti sisimmässäsi, kysy itseltäsi äläkä muilta "Minkä osan itsestäni haluan nyt kokea tämän "onnettomuuden" edessä".
Elämä on sinulle luomisen väline ja kaikki sen tapahtumat vain mahdollisuuksia, joiden olemisesta voit päättää ja olla se mikä olet.
Jumala on salamivoileipä
- Kerran minä aloin kirjoittaa kirjaa Jumala on salamivoileipä
Se olisi ollut oikein hyvä kirja. Minä sinulle siihen annoin innoituksen. Miksi et kirjoittanut sitä?
-Se tuntui jumalanpilkalta. Tai ainakin kauhean epäkunnioittavalta.
Tarkoitat kai suurenmoisen epäkunnioittavalta. Mistä ihmeestä olet saanut sellaisen käsityksen että Jumalaan voi suhtautua vain kunnioittavasti? Jumala on sekä ylhäällä että alhaalla. Kuumassa ja kylmässä. Vasemmassa ja oikeassa. Kunnioittavassa ja epäkunnioittavassa.
Luuletko sinä että Jumala ei osaa nauraa? Kuvitteletko että Jumala ei pidä hyvistä vitseistä? Tiedätkö muka ettei Jumalalla ole huumorintajua? Minä kuule sanon sinulle että Jumala on keksinyt huumorintajun.
Onko sinun pakko puhua hillitysti kun puhut minulle? Menevätkö slangisanat ja räväkkä kielenkäyttö yli minun ymmärrykseni? Minä voin sanoa sinulle, että voit puhua minulle kuin parhaalle ystävällesi.
Luuletko että on olemassa sanoja joita minä en ole kuullut? Näkyjä joita en ole nähnyt? Ääniä joista en tiedä mitään?
Kuvitteletko että minä halveksin näistä toisia ja rakastan toisia? Minä sanon sinulle: minä en halveksi mitään. Mikään ei ole minulle vastenmielistä. Se on elämää, ja elämä on lahja, sanomaton aarre, pyhin kaikista.
Minä olen elämä, sillä olen sitä ainetta, mistä elämä on tehty. Elämän kaikilla puolilla on jumalallinen tarkoitus. Mikään ei ole olemassa - ei mikään - ilman Jumalan ymmärtämää ja hyväksymää syytä.
Ajatus
Ajatus on luomisen ensimmäinen taso.
Seuraavaksi tulee sana. Kaikki puhe on ajatusten ilmaisua. Se on luovaa ja lähettää maailmankaikkeuteen luovaa energiaa. Sanat ovat dynaamisempia kuin ajatukset, sillä sanat toimivat eri värähtelytasolla kuin ajatukset.
Sanat ovat luomisen toinen taso.
Seuraavaksi tulee teko. Teot ovat liikkeessä olevia sanoja. Sanat ovat ilmaistuja ajatuksia. Ajatukset ovat muotoiltuja ideoita. Ideat ovat yhteen kerääntynyttä energiaa. Energiat ovat vapautettuja voimia. Voivat ovat olemassa olevia elementtejä. Elementit ovat jumalan osia, osasia kaikesta, kaikkeuden rakennusainetta.
Ajattelet, että et ole tarpeeksi hyvä ja suurenmoinen, että et ole tarpeeksi synnitön olemaan osa jumalaa ja liitossa jumalan kanssa. Olet niin pitkään kieltänyt todellisen minäsi, että olet unohtanut kuka olet.
Se ei ole tapahtunut sattumalta. Se on osa jumalallista suunnitelmaa, sillä et pystyisi luomaan itseäsi ja kokemaan kuka olet, jos jo olisit se. Ensin oli välttämätöntä vapauttaa sinut yhteydestäsi minuun, että voisit täysipainoisesti kokea sen luomalla sen itse - kutsumalla sen esiin. Sillä suurin toiveesi ja minun suurin toiveeni oli, että saisit kokea itsesi osaksi minua. Niin ollen koet parhaillaan itseäsi luomalla itsesi uudelleen jokaisena hetkenä. Niin kuin minäkin. Sinun kauttasi.
Näetkö nyt tämän liiton? Käsitätkö sen merkityksen? Se on pyhää yhteistyötä, todellinen pyhä yhteys. (kjk1)
Sielu
Olipa kerran sielu, joka tiesi olevansa valo. Se oli uusi sielu ja innokas hankkimaan kokemuksia. "Minä olen valo", se sanoin. Silti tietäminen ja sanominen ei voinut korvata kokemusta. Siellä, mistä sielu tuli, ei ollut muuta kuin valoa. Jokainen sielu oli suurenmoinen ja jokainen loisti minun suurenmoisen valoni kirkkautta. Niinpä tämä pieni sielu oli pelkkä kynttilä auringon rinnalla. Suurimman valon keskellä – josta se oli osa – se ei nähnyt itseään eikä kokenut itseään sinä mitä todella oli. Tapahtui niin, että tämä sielu halusi palavasti tuntea itseään. Sen halu oli niin suuri, että eräänä päivänä sanoin sille:
- Tiedätkös pikkuinen mitä sinun pitäisi tehdä että halusi tulisi tyydytetyksi?
- No mitä Jumala? Minä teen ihan mitä tahansa, pikkuinen sielu sanoi.
- Sinun pitää erottaa itsesi meistä muista ja sitten sinun pitää kutsua yllesi pimeys.
- Mitä on pimeys, pyhä olento? Kysyi pikkuinen sielu.
- Sitä mitä sinä et ole, vastasin ja sielu ymmärsi.
Ja niin sielu irtaantui ja kaikesta ja siirtyi toiseen maailmaan. Ja siinä maailmassa sielulla oli valta kutsua koettavakseen monenlaista pimeyttä. Ja niin se teki. Silti se kaiken pimeyden keskellä huudahti "Isä, isä, miksi minut hylkäsit?
Ja niin olet sinäkin huudahtanut minulle synkimpinä hetkinäsi. Mutta minä en ole milloinkaan hylännyt sinua, vaan seison aina rinnallasi valmiina muistuttamaan mitä todella olet, valmiina, aina valmiina kutsumaan sinua kotiin. (KJK1)
Tällä sivulla on vanhoja katkelmia Waslchin kirjoista.